12. heinäkuuta 2013

Roinaa ja rompetta. ♥

No nyt on Kangasalan Restauranta tarvottu läpi. Migreeni jyllää päässä ja jalat ovat makaroonia monen tunnin auringossa kävelyn jälkeen, mutta kyllä kannatti taas lähteä. Jos totta puhutaan niin, en paljon nukkunut viime yönä, kun olin niin täpinöissäni tästä päivästä. :D

Huomattiin siskon kanssa, että tämä tarra joka portilta annetaan sisäänpääsyn yhteydessä, oli muuttunut tuollaiseksi tavalliseksi tarraksi. Se on nimittäin ennen ollut sellainen kangaspintainen. :O


Siellä oli helistinkeräilijän taivas!! Kaikki nämä löytämäni helistimet olivat sellaisia, mitä ei multa vielä löytynytkään.

 

Keltapohjainen on pussilakana ja vihreäpohjainen kappaverho. Nämä yhteensä 3€.
 
 
Tämän kassin ostin ihastuttavalta kassimummolta. Se oli itse väkertänyt näitä hirveän määrän ja hinnat olivat 2,5-3 €/kpl. Mua rupes säälittään kun se myi niin halvalla, että mun oli pakko ostaa siltä yksi kassi. :) Huomatkaa nappisommitelma kassin vasemmassa yläreunassa. ♥

 

Mun äiti bongas tämän Sarviksen kulhon mulle ja itse löysin Fabuland-avaimenperän Lego-myyjältä.

  

Kello oli vielä alkuperäispakkauksessaan. Toivottavasti se toimii moitteettomasti. ;)

 
Hauska lintumuki. IIIISO sellainen.

  
Tämä maljakko vei mun sydämen ihan täysin. En uskaltanut ensin kysyä edes sen hintaa, kun näytti niin "kalliilta". Kysyin sitten kuitenkin ja sehän lähti heti mukaan. Kiitos ja nam!
(piti käydä vähän googlettamassa, niin tämähän onkin Riihimäen lasin maljakko! Oho! Ei varmaan mitään ykköslaatua kun niin halvalla sain?)

  

Ihan kaikkea en jaksanut kuvata. Kyllähän tässäkin on jo ihan kivasti aarteita.

17 kommenttia:

  1. Kaikki hienoja löytöjä, mutta etenkin tuo kello, vau! Ja muki myös! Ja maljakko on kaunis!!

    VastaaPoista
  2. Voi miten kivoja juttuja olet löytänyt! Mikä/mistä tuo kaunis kello on? Itselleni ihan vieras, mutta siis tosi kaunis. Emalimukikin on upea, tiedän emalista vain jotain suomalaisista mutten siitäkään paljoa, tuo kuvio on vieras, joten utelen siitäkin, jotta onko pohjassa merkintöjä? Toivottavasti et tykkää huonoa kysymyksistä! Olen vain utelias, kun kiinnostaa itseä, erityisesti emali ja lasi.

    Tiedän yhden jutun, mistä erottaa (siis tehtaalta lähteneet) ykkös- ja kakkoslaatuiset Riksun maljakot eli maljakon reunaa ei ole korjattu leikkaamalla & hiomalla ja kaunis Tamara Aladinin suunnittelema Amulettisi näyttää ainakin siltä osin ihan ykköslaadulta. (Tamara Aladinin tuotannosta jotain tiedän, Amuletti on vieras, en oikein ymmärrä, miksi sillä nimellä on kaksi aivan eri näköistä hänen suunnittelemaansa maljakkoa nimetty, tuosta sinun Amuletistasi on vielä pyöreämpi kukkamuoto, mutta siten siis lisäksi ihan erilainen toinen Amuletti). Reuna on vaikeampi silloin laadun tunnistukseen, jos maljakon reuna onkin hiottu ihan alunperinkin, jokin konsti siihenkin varmaan on, mutten joka maljakosta kyllä osaa mennä sanomaan, usein vaan huomaa, että on "jotain outoa", jos on samaa lasiesinettä nähnyt luonnossa tai kuvissa usein.

    Jos tarkoitat tämän hetkellisesti myynnillisesti ykkös- tai kakkoslaatua, niin kaipa se on maljakon kunnosta vaan kiinni, muutama lasinlastun puuttuminen tai pienikin ns. kärpäsenpurema tekee joillekin lasiesineseen ison arvon alennuksen. Itse valitsen sen mukaan, onko vika suuri vai ei ja suhteessa hintaan otettu huomioon, koska itselleni kuitenkin ostan, ihan täydellistä ei tarvitse vanhan olla. Kaunis maljakko tuo kyllä on ja tuo Riksun melkein neonkeltainen värisävy on ollut muutaman vuoden aika hyvissä jälleenmyyntihinnoissa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kellossa lukee Weimar quartz. En tiedä sitten enempää että mikä kello on ja mistä.
      Emalimukin pohjassa lukee Made in Poland.

      Tarkoitin, että olisiko tuo maljakko ollut uutena jotain kakkoslaatua, mutta eihän sitä tiedä. En aio tuota kuitenkaan ihan äkkiä eteenpäin myydä, joten ihan sama minkä arvoinen se on. :D

      Poista
  3. Mää meinasin ostaa ton kellon! Hinta ei ollu paha ja se on niin ihana. Mut miäs on nyt jo kummastellu sitä, että meillä on niin paljo kelloja, ni jätin ostamatta. Muutaki tuttua näkkyy olevan. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä kommentti oli mennyt jostain syystä roskapostiin. Ihmettelin kun se tuli mun sähköpostiin, mutta ei näkynytkään täällä. :/
      Meilläkin on paljon kelloja, mutta olen myynyt niitä eteenpäin tasaiseen tahtiin. Ne menee kirppareilla heti kaupaksi kun vie pöytään. Kunhan laittaa tarpeeksi pienen hinnan. :D

      Poista
    2. Mulla on se vika, etten meinaa raskia luapua mistään. Täytyy yrittää ottaa oppia susta. :-)
      Mullaki on menny pari kunnollista kommenttia roskiin. Oonki nyt ruvennu tarkistaan sen roskiksen aina välillä. Tosin näkkeehän ne tosiaan sähköpostistaki.

      Poista
    3. Ei mullakaan aina helppoa ole se tavaroista luopuminen. Mutta kyllä sitä vaan aina joskus kyllästyy joihinkin juttuihin, niin että ne raaskii myydä.

      Poista
  4. Voi mitä löytöjä!! etenkin toi kukkapullo, ihan täydellisen värinen ja kaunis ku mikä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä tykkään kans ihan hirveesti tosta kukkapullosta. Mietin, että jos se olisi ollut jonkun muun värinen, niin en olisi välttämättä sitä ostanut! :D

      Poista
  5. Tuota tarrojen muuttumista mekin tutkittiin. Meillä on vanhat tarrat liimattuina eri autojen takaluukkujen sisäpuolelle. Autoja on vuosikymmenten aikana ollut moniakin, millä on harrasteparkkiin ajettu, tosin kaikki vielä tallella. Yksi mukavimmista tapahtumista. Täällä minun havaintojani Restaurantapäiviltä: http://sikseskiva.blogspot.fi/2013/07/tunnelmia-restaurantapaivilta.html - ja mukava blogi sinulla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse en ole säästänyt tarroja, mutta vanhemmillani niitä on kans eteisessä liimattuna avainkaapin oveen. Ensimmäinen tarra taitaa olla vuodelta 1996...jos en ihan väärin muista! :D
      Täytyykin käydä tutkiskelemassa sun kuvia ja blogia!

      Poista
    2. Hauskaa, että muutkin ovat keräilleet tarroja ;-)

      Poista
  6. kuolaten katson sun löytöjä!!!

    VastaaPoista
  7. Oli kiva löytää sunkin blogis :) Ja näköjään hyvään kotiin lähti helistimet meidän "kojusta".
    T:Retropuodin sedän eukko :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Heta, kiva että löysit mun blogiini! :D
      Jaahas, se oli teidän pöytä mihin palasin montakin kertaa uudestaan. Rupes jo melkein hävettään, kun aina piti tulla takaisin katsomaan, josko siellä olisikin vielä jotain kotio kannettavaa. Kiitos helistimistä, ne pääsivät paraatipaikalle helistinkokoelmaani.♥

      Poista